Toiminnasta kiinnostuneille

YHTEENVETO 

Itätalon talonpoikaiskartanon varhaisimmat vaiheet ovat hävinneet historian usvaan. Paikka oli keskiajalla tärkeä merenkulun ja kalastuksen keskus ja Lounais-Suomen suurimpia tiloja aina viime vuosituhannen lopulle asti. Nykyinen pihapiiri on säilynyt lähes koskemattomana kokonaisuutena 1700-1800-luvuilta ja on kansallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja seutukaavaliiton suojelukohde.

Itätalon kehitys ei ole ollut aina pelkästään positiivista. Tyhjilleen jääminen ja autioituminen viime vuosituhannen lopulla johti rakennusten rappioitumiseen ja päätalon tulipaloon niin, että tilan säilyminen alkoi olla vaakalaudalla. Tuhosta huolimatta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten niin museaalinen kuin  käyttöarvo ovat edelleen suuret. (Kehittäminen/Itätalon talonpoikaiskartano/Nykyinen rakennuskanta ja Rakennussuojelu)

Maakuntamuseo on vuonna 1954 piirrättänyt Itätalon pihapiirin asemapiirroksen sekä pohjapiirrokset rakennuksista. Erityisesti on taltioitu Flemingin metsästysmajan kauniita, omaleimaisia yksityiskohtia. Dokumentteja rakennuksista on myös 2000-luvulta, ja kaikki tämä tekee mahdolliseksi sen, että Itätalon rakennuskannan entisöinti on periaatteessa toteutettavissa. Nykyisen Itätalon omistajan ansiosta nämä jopa kansallisaarteiksi luokitellut rakennukset on onnistuttu pelastamaan täydelliseltä tuholta. Museovirasto, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä TE-keskus (ELY-keskus) ovat myöntäneet avustuksia kohteisiin ja muuten niitä on rahoitettu lähinnä lainapääomilla. Kunnostustöitä on teetetty perinnerakentamisen ammattilaisilla sekä alan opiskelijoilla. Omistajan oma työpanos on ollut ratkaisevassa asemassa ja merkittävä.

Elinkeinon jatkumoa

Vanhan maatilakeskuksen perinteinen elinkeino ei ole enää mahdollinen, joten uuden käyttötarkoituksen on löydyttävä nykypäivän markkinoilta. Itätalon rakennukset soveltuvat pienimuotoiseen majoitukseen ympäri vuoden, B&B -toimintaan sekä kurssi-, juhla- ja tapahtumapaikaksi. Itätalo onkin vakiinnuttanut asemaansa matkailukohteena ja kurssipaikkana. Kuuluisaksi paikka on tullut myös ekoarkkitehtuuria ja kestävää kehitystä koskevista kesäseminaareista ajalla 2008-2017. Puhujina Itätalo-päivillä on ollut alan huippuasiantuntijoita. Palveluita tuottaa toistaiseksi ainoastaan nykyinen omistaja. Kesäaikana on auki kahvila, jolloin työssä on mukana harjoittelijoita ja vapaaehtoisia.

Itätalossa on tilausta useammille palvelutuotteille seuraavilta aloilta: kahvila, ravintola, myymälä, kalastus, purjehdus, melonta, retkeily, terapiaratsastus,  mehiläistenhoito, luontopolku sekä sauna- ja muut hoitopalvelut. Elämysmatkailu, virkistyspäivät ja kulttuuritapahtumat sopivat hyvin perinteikkääseen, luonnoläheiseen Itätaloon.

Ajatuksena on saada paikka elämään perinteitä vaalien sekä uusia kestäviä ja luovia toimintatapoja soveltaen. Aito osallistava ympäristö kiehtoo ihmisiä nykyisen uusavuttomuuden aikana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puutarhanhoitoa, ruoanvalmistusta, marjojen, sienten ja yrttien keruuta ja jatkokalostusta, kalastusta, säilömistä, merellä ja luonnossa liikkumista.

Itätalo kaipaa mukaan uusia toimijoita. Paikasta voi vuokrata kurssi- ja näyttelytiloja, järjestää virkistyspäiviä tai tapahtumia, toimia luontaishoitajana ja jos on kiinnostusta pysyvämpään sitoutumiseen, alueelle voi rajoitetusti rakentaa.  Kahvila-ravintolatoiminta edellyttää liiketoiminta- ja omavalvontasuunnitelmaa. Toistaiseksi Itätalolla ei ole ympärivuotisia vuokra-asuntoja, mutta Kustavista on löydettävissä tähän erilaisia vaihtoehtoja.

Korjausrestaurointi ja rakentaminen

Itätalon nykyinen rakennuskanta vaatii vielä paljon korjausta ja restaurointia, erityisesti  kulttuurihistoriallisesti arvokas Museoviraston suojelukohde ”Flemingin metsästysmaja”. Myös muu 1600-1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta kaipaa säilyäkseen jatkuvaa ylläpitoa. Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa majoituskapasiteettia ja muuta toimitilaa tarvitaan lisää, koska paikka sijaitsee syrjässä asutuskeskuksista. Toiminta ilman sekä yrittäjien että asiakkaiden ympärivuotista majoittamista on hankalaa.

Toiminnan tarkoitus on

1. edistää

  • kulttuurikohteen säilymistä.
  • omavaraisuutta ja kestävää elämäntapaa.
  • kokonaisvaltaista hyvinvointia (hiljaisuus, luonto, luovuus, arkkitehtuuri, design, ruoka).
  • alueen matkailua tasaamalla kausivaihteluita ja täydentäen palvelutarjontaa.
  • uusien toimintamallien syntymistä.

2. työllistäää yrittäjiä

Liikeidean edut:
Rakennusten sekä maa- ja vesialueiden tehokkaampi käyttö.
Joustavat palvelukokonaisuudet yrittäjätoimijoiden kesken.
Koneiden, laitteiden ja työkalujen vuokraustoiminta mahdollistajana.

3. rakentaa Itätalosta toimintaympäristö, matkailukohde ja nähtävyys.

 

 

ITÄTALON TALONPOIKAISKARTANON KESKEISIMMÄT VAHVUUDET

1. Sijainti ja luonto
Itätalo sijaitsee aivan Pohjanlahden tuntumassa, rauhallisessa ja puhtaassa saaristossa. Tilan vanhaa pihapiiriä ympäröi Luonnonperintösäätiön omistama Topenginleijan luonnonsuojelualue, jossa koskematon ikimetsä, karut kalliot ja karpalosuo ovat välittömässä läheisyydessä. Monimuotoinen, metsien, kallioiden, meriluonnon ja ikivanhan kulttuuriympäristön muodostama kokonaisuus sellaisenaan tarjoaa harmoniaa, hiljaisuutta ja parantavaa yhteyttä.

Luonto ja viherympäristöt ovat aina olleet tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on olemassa paljon uutta tietoa sekä tieteellistä näyttöä jo antiikin ajoilta. Vielä 1700-luvun Euroopan sairaaloissa ja luostareissa oli usein sisäpiha, joissa kukkien ja puiden vihreys, lintujen laulu, perhosten siipien suhina ja erilaisten yrttien tuoksut lievittivät kipuja sekä virkistivät tai rauhoittivat mieltä.

2. Suunnitelmat ja tehdyt selvitykset
Itätalon suunnitelmaan sisältyy 1680 m2 asemapiirroksen mukainen rakennuskokonaisuus majoituskäyttöön, työpajoja ja kasvihuoneita sekä lisäksi 80m2 rantasauna ja päätalon ullakon laajentaminen 217 m2  (Kehittäminen/Rakennussuunnitelmat ). Lupien myöntämistä on edeltänyt nykyrakennuskannan, paikan historian ja alueen kasvillisuuden selvitykset sekä neuvottelu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa alueen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Seutukaavaliiton suojelupäätös SU4 vuodelta 1985 edellyttää, että Itätalon pihapiiri pyritään säilyttämään omanaan ja uudisrakentaminen sijoitetaan tämän ulkopuolelle niin, ettei se näy varsinaiseen pihapiiriin. Rakennuksia voidaan lisäksi sijoittaa vanhoille perustuksille. Tämä on Turun maakuntamuseon kanta lisärakentamiseen rakennussuojelun näkökulmasta. Yhtiö on lisäksi saanut suunnittelutarveratkaisulla luvan neljälle kuivanmaan tontille, jotka kaikki on myyty. Tonteilla on rakennusoikeutta 350 m2. Lisäksi lupaa on haettu uusille tonteille vuonna 2014, mutta lupaa ei myönnetty ilman kaavaa.

Paikan henkeä kunnioittaen kokonaisvaltaisella suunnittelulla haetaan tasapainoa vanhan ja uuden rakentamisen sekä luonnon välille.

3. Historia
Itätalossa kaikuu läpileikkaus Suomen historiasta. Varhaisella keskiajalla rannikkopurjehduksen risteyskohdassa Kustavin Kaurissalossa sijainnut Istro (suomennos ”Itätalo” 1940-luvulla) oli kaupankäynnin ja merenkulun tärkeä keskus. Merireitti, mikä johti Kalannista Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, on nimetty Viikinkien kalantiväyläksi (Sakari Hinneri).

Istro kuului Turun piispanistuimelle ennen uskonpuhdistusta. Vuonna 1570 se siirtyi Louhisaaren Flemingeille ja edelleen vuonna 1772 Österman -suvulle. Kun Michael Österman peri tilan isältään 1800-luvun puolessa välissä, alkoi merkittävä rakentamiskausi. Michael oli paitsi rusthollari myös menestynyt laivanomistaja eli retari. Österman on yksi Volter Kilven Alastalon salissa -romaanin päähenkilöiden esikuvista nimeltä Krookla. Näin Itätalo liittyy myös Suomen kirjallisuuden historiaan.

Värikkäiden vaiheiden kautta jäljellä oleva kantatila on siirtynyt vuosituhannen vaihteessa Kiinteistöosakeyhtiö Itätalo Kustavin hallintaan, jonka nykyinen omistaja kehittää paikkaa uuteen loistoonsa.

Tunnetuksi tekeminen

Itätalosta ja sen monivaiheisesta menneisyydestä on julkaistu kirja ”Kustavin Kaurissalossa on Itätalo”. Kirjaan on kerätty yhteen jo tunnettuja kiinnekohtia talonpoikaiskartanon historiasta ja niihin on  lisätty yksityiskohtia ja väriä.  Näitähän talon ”arkisto” pursuaa. Kirja ilmestyi syksyllä  2015  ja julkaistiin Turun kirjamessuilla,  joiden yhtenä aiheena oli Kustavi. Kirjoittaja on Kaarina Liukkonen.

 

LIIKETOIMINTASTRATEGIA

Hyvinvointi- ja luontomatkailu ovat voimakkaasti kasvavia liiketoiminta-alueita koko maailmassa. On uutisoitu, miten sillä on potentiaalia juuri Suomessa ja siitä ennustetaan jopa suomalaisten valttia. On esitetty, että suomalainen hyvinvointimatkailu voisi rakentua juuri luontoyhteydelle, saunakulttuurille, innovatiivisuudelle ja luonnonmateriaalien käyttöön hoidoissa ja palveluissa.

Itätalon talonpoikaiskartano erottuu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla muista vastaavista palveluista ainutlaatuisen historiallisen, arkkitehtonisen ja maisemallisen kokonaisuutensa ansiosta. Itätalo tarjoaa siten matkailulle aidosti toiminta-ajatusta vastaavan toimintaympäristön. Toteutamme myös kiinnostavan ja joustavan palvelukokonaisuuden yhdistämällä eri yrittäjätoimijoiden työpanokset.

Itätalon ylläpitoon on hankittu rahoitusta vuokraamalla tiloja palveluntuottajille ja myymällä kuivanmaan tontteja rakennus- ja rantaoikeudella sekä myymällä pieniä osuuksia yhteisiin alueisiin.

Kasvava kiinnostus minimiasumiseen ja yhteisöllisyyteen on innoittanut tarkastelemaan sopiiko Itätalon alueelle myös siirtolapuutarha-tyyppinen konsepti. Nämä ”siirtomaatuvat” jatkaisivat Itätalon 1800-luvun torppariperinnettä uudistunein ilmein. Torppia oli aikanaan viisitoista, ja näiden nimet ovat nykyään tiedossa. Minitalo/paviljonki olisi vuokrattavissa lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Sopimukseen voi liittyä viljelypalsta, laituripaikka, kalavesien käyttöoikeus, kellari- tai kasvihuonetilaa sekä muuta toimi- tai varastotilaa ja/tai työkalujen käyttöoikeus. Näin tarjoaisimme yksityishenkilöille uudenlaista mahdollisuutta vapaa-ajan asumiseen, omavaraisuuteen ja luontoyhteyden vaalimiseen saaristossa. Itätalon ravintola tulee olemaan auki yleisölle kesäaikana ja muuten tilauksesta. Saunat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön ja ryhmille. Tarkoituksena on nostaa tällä paikan käyttöastetta riittävän korkeaksi ja pidentää toimintakautta ja siten lisätä liikevaihtoa ja kannattavuutta.

Kaavoitus
Viranomaistaholta on esitetty harkittavaksi alueelle joko ranta- tai asemakaavaa alueen luonto- ja kulttuuriarvojen suojelun, laajenevan liiketoiminnan, rakentamissuunnitelmien sekä muun maankäytön suunnittelun edistämiseksi. Tällä korvattaisiin samalla nykyinen voimassaoleva suunnittelutarveratkaisu.

Itätalon palveluiden markkinoini

  • www.itatalo.fi
  • Kustavin kunnan palveluopas ja www-sivut
  • Booking.com
  • Turku Touring
  • Facebook
  • sähköpostilistat
  • käyntikortit ja mainoslehtiset
  • puskaradio

Paikkaa tekee tunnetuksi myös yhteistyö alan oppilaitosten kanssa sekä omistajan toiminta eri yhdistyksissä ja organisaatioissa, myös kansainvälisesti. Itätalossa vuodesta 2006 asti järjestetyistä Hyvinvointi-, Ekoarkkitehtuuri- ja Itätalo-päivistä, taidenäyttelyistä sekä uudesta kirjahankkeesta paikallislehdissä julkaistut lehtiartikkelit ovat herättäneet mielenkiintoa alueella ja tuoneet Itätalolle asiakkaita.

 

TALOUDELLISET TAUSTAT JA TAVOITTEET

Itätalon (Rekisteriyksikkö 304-407-5-86) omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Itätalo Kustavi  (Y-tunnus 1085387-5). Kiinteistöön kuuluu maata yhteensä 26,59 hehtaaria ja nykyistä rakennuskantaa on noin 1800 k-m2. Lisärakennusoikeutta on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä 1680 m2 asuin- ja pientaloille sekä työpaja- ja kasvihuoneille. Erillinen ranta-alue on kooltaan 1,3 hehtaaria, ja sinne on poikkeamispäätöksellä myönnetty 80 m2 rakennusoikeus saunalle. Itätaloon kuuluu muihin osakkaisiin nähden valtaenemmistö eli 22-24 %:n omistusosuudet yhteentoista yhteiseen ranta-alueeseen sekä 2-3 hehtaarin kokoiseen Isokarin eteläpuolella sijaitsevaan Majakkasaareen, joka on tunnettu myös Keskikalliona. Vesialuetta virkistyskalastusoikeudella on käytössä 2400 hehtaaria. Kiinteistö on liittynyt Kaurissalon vesiosuuskuntaan.

Yhtiön omistamien maa-alueiden, rakennusten ja osuuksien yhteinen tasearvo on 113.740 €. Lainapääomaa yhtiöllä on noin 160.000 €. Rakennusten voimassa oleva vakuutusarvo on 497.992,19 €. Arvio maa-alueiden, myönnettyjen rakennusoikeuksien sekä yhteisalueosuuksien kokonaisarvosta vaihtelee. Mahdollinen kaavoitus ja muu  ”piiloraha” vaikuttavat arvoon. Kiinteistöosakeyhtiön osakepääoma on 55 502,02 €.

Maksullinen osakeanti (ei päätöstä)
Koy Itätalo Kustavin osakekanta on 132 kpl. Yhtiö harkitsee osakepääoman korotusta tarjoamalla myytäväksi uusia maksullisia, äänivaltaisia osakkeita 132 kpl hintaan ?.
Osakepääoma olisi korotuksen jälkeen ?€.

Kehittämisrahoja haussa

  • Vuonna 2015 käynnistyvän EU-ohjelmakauden Leader on EU:n yhteisöaloitehjelma, joka ohjaa rahoitusta maaseudun pienimuotoisiin hyvinvointia edistäviin kehittämishankkeisiin.
  • Valtakunnallisten maaseudun t&k-hankkeiden haku vuonna 2015.
  • Perinnebiotooppien laiduntaminen/maisemointi 2017

Ensisijaisia investointikohteita

  • Navetan ja tallin ylisten muutosluvat
  • Kattojen kunnostus: Flemingin metsästysmaja  (säätiöittäminen?)
  • Ulkomaalaukset valmiiksi: päätalo, väentupa, aitat                                                                      
  • Päätalon ullakkoon laajentaminen                                  
  • Kokousravintolan perustaminen väentupaan  
  • Mahdollinen kaavoitus                                                  

 

YHTEISTYÖTAHOJA

  • Kustavin kunta
  • Museovirasto
  • Turun maakuntamuseo
  • Lounais-Suomen ympäristökeskus
  • PhD, TkL arkkitehti SAFA Bruno Erat
  • Arkkitehtitoimisto Teuvo Ranki
  • Rakennnusperinteen ystävät
  • TT arkkitehti Tapani Launis
  • Luonnonperintösäätiö