Kasvillisuusyhteenveto

Ulla-Maija Söderlund

luontokartoittaja ea opiskelija (erikoisammattitutkinto)

maisema-arkkitehtiylioppilas

Yleistä

Yleiskatsaus Itätalon tilan alueen kasvillisuudesta elokuussa 2005 kolmella kokopäiväkäynnillä.

Erityisesti on etsitty Itätalon alueelta:

a) merkkejä lähteisyydestä – ei löytynyt tässä yleiskatsauksessa

b) merkkejä lehtoisuudesta; tervaleppäkorpi (yhteisrannassa), pähkinäpensaat (Itätalon ranta-alueelle johtavan tien varressa), jalot lehtipuut (enimmäkseen istutettuja ja näiden jälkeläisiä pihapiirissä)

c) suurikokoisia haapoja

d) pylväsmäisiä katajia (’mummonmökin’ rinteessä)

e) avokallioita (runsaasti koko tilan alueella)

f) indikaattorikasveja (arkeofyytit sekä ilman-, maan- ja veden laadun ilmaisijat)

Itätalo on saaristotila, saariston luonnonkasvit hallitsevat maisemaa: ruohosipuli, keto-orvokki, keltamaksaruoho, katajat, männyt.

Rakennusten ympärillä kookkaita istutettuja saarnia ja vaahteroita.

Vanhat kulttuurinseuralaiskasvit: tulikukat pihapiirissä, keltamot entisen sikalan ympärillä, mustakoiso vanhassa puutarhassa; koiruohoa ja villiä mäkimeiramia ei tässä kartoituksessa löytynyt etsinnästä huolimatta.

Viljelyn jäänteet näkyvissä (runsastyppisyyden ilmaisijoita, viljelyrikkaruohoja, happamuuden ilmaisijoita).

Vanha puutarha helposti hahmotettavissa, vanhoja hedelmäpuita ja marjapensaita.

Uudet istutukset ’vanhanaikaisin’ kasvein sointuvat pihapiiriin.

Luonnonkasvit

Kulutukselle altista ja arkaa saaristokasvillisuutta pyritään varjelemaan ja niiden luonnonmukaista lisääntymistä edistämään.

Kulttuurikasvit

Kaikki tilalla olevat kulttuurikasvit pyritään varjelemaan ja niitä pyritään lisäämään tarpeellisessa määrin.

Oma siemen- ja taimipankki on tarpeellinen korvaamaan kasvien luonnollista poistumaa (varsinkin puuvartiset).

Mahdollisen restauroinnin yhteydessä käytetään kadonneitten lajien korvaamiseen tarvittaessa maatiais- ja perinnekasveja, mahdollisimman paikallisia kantoja (Kustavin-Taivassalon alueelta).

Kasvillisuus alueittain

1. Miespiha ja karjapiha

Kuvaus:

Tiensuuntaisen kivinavetan ja päärakennuksen välinen avoin piha-alue:

saaristolle tyypillisiä paljaita kalliolaikkuja, avainkasveina katkeramaksaruohoa, ruohosipulia, keto-orvokkia (näiden kukinta on mieleenpainuva saaristomuisto)

Päärakennuksen edessä lammikon rannalla olevat istutukset: mm. iiris, venäläinen rakuuna, viiruhelpi, syysasteri, sinilatva, punakellukka, hopeahärkki, ukonkello, alpi, tarhaukonhattu.

Väentuvan seinustoilla olevat istutukset: mm. kultapallo, akileija, iisoppi, mäkimeirami, särkynyt sydän, syreenit, juhannusruusu.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Säilytetään avoimena niittämällä, suositaan tannerkasveja. Avoimet kalliolaikut silmälläpidon alla, niiden päälle ei saa tehdä avotulta eikä pysäköidä moottoriajoneuvoja (moottoriöljyn tippuminen), kuoppia voi tasoittaa varovasti hiekkapitoisella mullalla, ympäröivät tannerkasvit saavat peittää paikkaukset itsekseen.

Päärakennuksen, Flemingin metsästysmajan ja väentuvan ympäristö pidetään hoidettuna kuten tähän asti.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös tallin ja suuremman lammen välinen alue, jossa kasvaa pääasiassa rikkakasveja (löytyi vanha kompostipaikka) sekä avokallion reunoilla ja kallion päällä ohutmultaisissa paikoissa: pölkkyruoho, tulikukka, ruohosipuli (runsaasti), peltohatikka, koiranheinä, koiranputki, keltamatara, isomaksaruoho, ojakärsämö.

Avokallio jätetään koskemattomattomaksi, muuten soveltuu kompostialueeksi ja kasvihuoneen sijoituspaikaksi sekä puutarhaviljelyn ja työpajan muuhun käyttöön.

2. Kiviaita ja sen ympäristö

Kuvaus:

Kiviaidan ja entisen sikalan välissä maa runsastyppistä, ilmaisijakasvit: nokkonen, keltamo, valvatti. Vanhoja kulttuurikasveja: myskimalva, isokierto

Ehdotus toimenpiteiksi:

Raivataan purkutavara, kasvillisuus niitetään. Liikaravinteisuuden tasaamiseen voidaan kylvää yksivuotista auringonkukkaa useana peräkkäisenä kesänä.

Kiviaidasta kitketään rehevät rikkaruohot, pudonneet kivet nostellaan paikoilleen.

3. Puistomainen pihan osa ja vanha hedelmäpuutarha

Kuvaus:

Jälkiä vuoden 1954 mittauspiirustuksen mukaisesta hyötypuutarhasta näkyvissä: Flemingin metsästysmajan ja luhtiaitan välistä lähtevä suora puutarhakäytävä (suorat narsissirivit), sen itäpuolella oleva ryytimaa (venäläinen rakuuna), kohti länttä suorakulmaisesti haarautuva puutarhakäytävä (vadelmapensaat), vanhoja omena-, päärynä- ja luumupuita, herukka- ja karviaispensaita.

Vanhat saarnet ja vaahterat kasvavat tiheässä, niukka aluskasvillisuus: tuomentaimia

Marjapensaiden seassa kasvaa mustakoisoa ojanpenkalla.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Puut ja marjapensaat kartoitetaan. Hyötypuutarha palautetaan vanhaan asuun (myöhemmin päätettävä aikataso, säilyneiden asiakirjojen pohjalta), vanhat hyötykasvit varjellaan ja niistä otetaan tarvittava lisäysmateriaali.

Mahdolliset täydennysistutukset ensisijaisesti paikallisin perinnelajikkein.

4. Tien toiselle puolelle jäävä tontin osa, jossa kivikellarit

Kuvaus:

Heinittynyt alue

Avokallio

Vanhan puutarhan kasveja: omenapuut, orjanruusu, syreeni, suopaneilikka

Ehdotus toimenpiteiksi:

Vanha puutarha siistitään varovaisesti.

Heinätanner pidetään avoimena laiduntamalla tai niittämällä.

5. Sahan alue

Kuvaus:

Vanhan sahan rakennusjäänteitä, nuoria puuntaimia, rikkaruohoja.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Raivataan.

6. Metsityspelto

Kuvaus:

Merkitty Maastokartta/peruskartassa 1:20 000 pelloksi valtaojasta pohjoiseen, niityksi valtaojasta etelään. Vuoden 2001 ilmakuvassa myös eteläosa on avo-ojaista peltoa.

Viljelyn jäljet näkyvissä: koiranheinä, timotei, pelto-ohdake, nokkonen, kevätleinikki, kyläkellukka, hiirenvirna, niittynätkelmä, pillike, peltokorte, reunoilla leskenlehti. (Löytyi myös yksi komea ukontulikukka ja kaksi hevonhierakkaa)

Valtaojassa kasvaa vihvilää, jokapaikansaraa, suohorsmaa, rantaminttua, avo-ojat osin umpeenheinittyneet.

Metsitys on epäonnistunut runsaan myyräkannan takia.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Pelto pidetään avoimena laiduntamalla tai niittämällä. Avo-ojat säilytetään, ojanpientareet niitetään.

Mikäli pelto otettaisiin viljelyyn, sen kasvukuntoon saattamiseksi tarvittaisiin runsaasti kalkkia (happamuutta ilmaisevat mm. peltokorte ja pelto-ohdake). Nokkonen, pillike ja leskenlehti ilmaisevat ravinnejäämiä, joiden takia tulisi viljellä 1-2 vuotta esim. auringonkukkaa joka parantaa maan ravinnetasapainoa.

Myyrät katoaisivat pikku hiljaa säännöllisen maanmuokkauksen myötä.

7. Rinne mummonmökin ympärillä

Kuvaus:

Mökin pihaa varjostavat puut ja pensaat: vaahteroita, raita, koivuja, pihlajia, syreeni, omenapuu, männyntaimia ja vanha toispuoleinen mänty.

Ylempänä olevaa kalliota reunustavat katajat matalia, laakeita pensaita.

Puumaiset katajat rinteessä, vadelma ja sananjalka aluskasvillisuutena.

Rinteen alla vesipotero, johon johtaa ylärinteestä oja; perimätiedon mukaan lähde. Lähteisyyttä ilmaisevia kasveja tai sammalia ei löytynyt. Sen sijaan ennen vesipoteron ympärillä olleiden hirsien jäännöksiä löytyy. Toiminut hevosten juottopaikkana. Vedessä asustaa kookas vesirotta ja sammakoita.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Puumaiset katajat kartoitetaan ja varjellaan (rauhoitettuja). Vesipaikka suojellaan, siistitään varovaisesti. Esim. ränsistyvän pajun voisi poistaa. Tässä vaiheessa hirsikehikkoa ei palauteta.

8. Lammen ympäristö, vanhan saunan ympäristö, vilja-aitat

Kuvaus:

Keskellä lampea pieni saari, jossa kasvaa koivu. Rannat heinäiset, saraiset, vihvilää, sammalia. Lammessa kasvaa lumpeita ja ratamosarpiota, vitaa, kilpukkaa. Sudenkorentoja ja sammakoita.

Saunan ja vilja-aittojen ympärillä kasvaa marjapensaita ja mm. kotkansiipisaniaisia, tulikukkia.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Lampea voisi varovasti siistiä ja ehkä ruopata lisää.

Saunan ja aittojen ympäristö siistitään niittämällä ja vanhat kulttuurikasvit säilytetään mahdollisuuksien mukaan.

9. Tuulimyllyn ympäristö

Kuvaus:

Avokalliota ja tuulen tuivertamia mäntyjä, katajia.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Avokallio suojataan kulutukselta. Kävelyreitti mäelle merkitään. Katajat säästetään.

10. Päärakennuksen ja tuulimyllykallion välinen alue

Kuvaus:

Vanhaa puutarhanpohjaa. Syreeneitä

Ehdotus toimenpiteiksi:

Hoidetaan niittämällä. Voidaan myöhemmin ottaa viljelykäyttöön.

11. Yhteisranta

Kuvaus:

Silokallio ulottuu veteen. Järviruokoa melko runsaasti. Rantakallion päällä ketokasveja. Tervaleppäkorpi, suurruohoja. Rantavivalla ja hirsikehikoiden ympärillä hyvinvoivia puita. Vesirajan kasvillisuus: vihvilä. ranta-alpi, lauha, virmajuuri, isomaksaruoho, orjanruusu, hierakka, nata, vesiangervo, koiranputki.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Ruovikko siistitään niittämällä vuosittain. Autoja ei pysäköidä rantakedolle. Avotulen tekemistä rantakalliolle ja sen läheisyyteen vältetään.

12. Tilan ranta-alue

Kuvaus:

Avokallio rannassa, hiesu-hiekka-sorapohja vaihdellen, ruokoa, rakkolevää, vitaa.

Puut: tervaleppä, mänty, koivu, kataja. Aivan avokallion vieressä haapoja. Metsikössä muutama pähkinäpensas. Eteläreunalla tervaleppäkorpi. Metsä muuten tuoretta kangasta.

Ehdotus toimenpiteiksi:

Avokallio varjellaan. Ruovikkoa siistitään vuosittain niittämällä. Mahdollinen autojen pysäköinti sijoitetaan mahdollisimman kauaksi rantaviivasta.