Historiaa

Nimi Istro periytyy ja on lyhennys sanasta Österå, mikä mainitaan ensimmäistä kertaa dokumenteissa vuodelta 1658. Istrosta puhuvat vielä tänä päivänä paikkaa muistelevat iäkkäät ihmiset. Tilan nimi muutettiin 1930 -luvulla Itätaloksi.

Itätalossa kaikuu Suomen historia. Varhaisen keskiajan rannikkopurjehduksen risteyskohdassa Kustavin Kaurissalossa sijainnut Istro on ollut aikoinaan kaupankäynnin ja merenkulun keskus ja koko lounaisen saaristomme suurimpia tiloja. Sen varhaisimmat vaiheet ovat hävinneet historian usvaan. Asutus tällä tuulisella laakealla kalliosaarella on ollut mahdollista jo 600-luvulla, jolloin vedenpinta oli noin seitsemän metriä korkeammalla.
Keskiajalla tila oli merkitty kirkonkirjoihin piispantalona ja se kuului Turun piispanistuimelle. Uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkon maanomistus siirtyi kruunulle ja siltä usein eteenpäin aatelistolle. Istro oli ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta aina 1800-luvun loppuun Kustavin Kaurissalon rusthollin kantatila.

Istro siirtyi 1570-luvulla Louhisaaren Flemingeille.
Tästä on muistona Museoviraston suojelema Flemingin metsästysmaja. Ruotujaossa Itätalosta tuli rustholli, ja vuonna 1772 Kaurissalon rustholli myyytiin Österman-suvulle.

Perimätiedon mukaan Östermanien varakkuus alkoi eriskummallisella tavalla:
Taivassalosta alkujaan lähtöisin oleva kalastaja Johan Österman nosti nuotalla 1700-luvun alussa Tukholman edustalta aarrekätkön, mikä sisälsi Ruotsin kuningashuoneelle kuuluneita kalleuksia, jopa kuninkaankruunun. Arkku oli upotettu veteen 1520-luvulla tarkoituksena kätkeä se Kristian Tyrannin joukkojen lähestyessä Tukholmaa. Myöhemmin kirstua ei kuitenkaan enää löydetty. Löydöstä kiitollinen kruunu palkitsi rehellisen Johan Östermanin ruhtinaallisesti rahalla ja lukuisilla hopeaesineillä. Esineitä säilytetään nykyään kansallismuseon kokoelmissa. Poikamies Johan testamenttasi ison osan omaisuudestaan sisarensa lapsille. Johanin kuoltua hänen sisarenpoikansa Mickel Mårtensson Österman osti Istron Flemingeiltä. Mickel Mårtensson Österman isännöi tuolloin Peltolan rusthollin Kaitaisten tilaa sääntöperintönä. Hän osti Istron toiseksi vanhimmalle pojalleen Mickel Mickelsson Östermanille, joka muuten olisi jäänyt tilattomaksi.

Tämän poika Michael Österman on Itätalon kehityksen kannalta ollut ehkä kaikista tärkein yksityinen henkilö. Kun hän peri tilan isältään 1800-luvun puolessa välissä, alkoi merkittävä rakennuskausi. Hänen aikanaan rakennettiin vuonna 1860 valmistunut nykyinen päärakennus 1700-luvun lopulta peräisin olevan väentuvan ja Flemingin metsästysmajan väliin. Nälkävuosien aikoihin rakennettiin myös komea graniittinavetta. Kertomusten mukaan sata pohjanmaalaista miestä rakensi navetan kolmessa kuukaudessa 24 lehmälle kalapalkalla.

Michael Österman oli paitsi rusthollari myös menestynyt laivanomistaja eli retari. Michael Östermanin kautta Itätalo liittyy sekä Kustavin talonpoikaispurjehduksen historiaan että suomalaisen kirjallisuuden historiaan. Michael Österman oli yksi kirjailija Volter Kilven pääteoksena pidetyn vuonna 1933 julkaistun romaanin Alastalon salissa päähenkilöiden esikuvista nimeltään Krookla.

Näin on luotu kansallisesti tärkeä Talonpoikaiskartano ja pihapiirin rakennukset, .joka lähes koskemattomana kokonaisuutena on säilynyt muistona tästä vaiheesta Suomen historiaa. Itätalo on nykyään seutukaavaliiton suojelukohde. Värikkäiden vaiheiden kautta jäljellä oleva kantatila on siirtynyt nykyisille omistajilleen, jotka kehittävät paikkaa ikiaikaisen Istron hengessä.

(Teksti pohjautuu Karl-Erik Lasseniuksen selvityksiin)

1600-luvun kartta Kaurisalasta
1600-luvun kartta Kaurisalasta
Viikinkiajan henkeä
Viikinkiajan henkeä
Neljä markkaa löytyi Itätalon pihapiiristä, mutta markka on peräisin 1400-luvulta
Neljä markkaa löytyi Itätalon pihapiiristä, mutta markka on peräisin 1500-luvulta
Vanhaa kiviaitaa.. ketkä ovatkaan olleet tätä aikoinaan rakentamassa?
Ketkä ovatkaan olleet vanhaa kiviaitaa aikoinaan rakentamassa?
Vuonna 2006 filmattiin pätkä vuoden 1918 kansalaissodasta kertovasta Käsky-elokuvasta. Flemingin metsästysmajaa lähestyy Harjula alhaalta niityltä.
Vuonna 2006 filmattiin pätkä vuoden 1918 kansalaissodasta kertovasta Käsky-elokuvasta. Flemingin metsästysmajaa lähestyy Harjula alhaalta niityltä.