Ekoarkkitehtuuri

456666064_itatalo_istro_hyvinvointiEkoarkkitehtuurilla tarkoitamme sananmukaisesti sellaista arkkitehtuuria, joka noudattaa ekologisia suunnitteluperiaatteita. Ympäristönäkökulmat ovat suunnittelussa vahvasti mukana ja keskeisessä asemassa. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa huomioidaan suunnittelun, rakennusmateriaalien, itse rakentamisen, rakennuksen käytön aikaiset, liikenteen ja viime kädessä myös purkamisen aiheuttamat rasitteet.

Ekologinen arkkitehtisuunnittelu tarkoittaa hyvää taloudellisen rakennuksen tai yhdyskunnan suunnittelua, joka myös maksaa itsensä nopeasti takaisin pienentyneiden tai lopulta jopa olemattomien energia- ja huoltokulujen myötä energiaa säästävästä energiaa tuottavaan yksikköön.  Talo, jossa asumme voisi tuottaa energiaa enemmän, kuin mitä se tarvitsee. Huomisen koti voi olla energiaa tuottava yksikkö.

Tänään tehdyt ratkaisut vaikuttavat energiankulutukseen useiden vuosikymmenien ajan. Ajatus on ollut esillä jatkuvasti 1970-luvulta ensimmäisen energiakriisin jälkeen. Nyt rakentamis- ja kaavoitussektorin tulee sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että kehittää nopeasti tapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tästä voi lopulta syntyä uusia ratkaisuja hajautetulle energiantuotannolle – taloja ja yhdyskuntia, jotka ovat samalla paikallisia, energiaa tuottavia yksiköitä.

Ajankohtaisia suunnittelu- ja toteutushankkeitaOlemme hakemassa ympäristön säästämiseen myös rakentamisessa  kokonaan uusia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Yhtenä suomalaisena esimerkkinä tästä on ollut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden uusi Minimikoti-hanke. Hankkeessa selvitetään kansainvälisesti mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen omaavia rakennusratkaisuja ja niiden soveltuvuutta suomalaiseen asuntorakentamiseen- tilankäytön tehostaminen, ekologinen energiantuotanto, jätteenkäsittelyn ratkaisut sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen.

Solar Decatblom -kilpailussa viidenneksi tullut Aalto -yliopiston opiskelijoiden suunnittelema talo Luukku oli ensimmäinen täysin puurakenteinen nollaenergiatalo. Energiatehokas talo tuottaa Suomen olosuhteissa yhtä paljon energiaa kuin mitä se kuluttaa. Tämä osoittaa, että aurinkoenergiaa kannattaa Suomessakin hyödyntää enemmän ja että sitä on turha aliarvioida.

Yhteisöllinen asuminen on myös ekologinen vaihtoehto, joka ratkaisee samalla palvelujen saatavuuteen ja yksinäisyyteen liittyviä ongelmia. Rakennukset pitäisikin rakentaa siten, että korjauksia on helppo tehdä ja että varaudutaan myös tuleviin laajennus- ja muutostarpeisiin. Kestävän rakennuksen tulisi palvella satoja vuosia. Erilaisten tutkimushankkeiden ja koerakentamisen teemoina tällä hetkellä ovatkin kestävän yhdyskunnan, ekotehokkaan ja hyvän elinkaariasumisen suunnittelu- ja toteutusmallien sekä palvelukonseptien kehittäminen.

Ympäristöön vaikuttaminen on myös keskeinen strategia nykyaikaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet tärkeät ympäristöratkaisut, kuten esteettömyys ja monikäyttöiset tilat, tukevat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta, tai ne edistävät kestävää kehitystä ja terveydelle myönteisiä elämäntyylejä epäsuorasti: Herkät viheralueet houkuttelevat ulos ja virkistävät, tai kävelyyn ja pyöräilyyn turvalliset tiet lisäävät innostusta liikuntaan. Muitakin seikkoja, kuten sähköallergia, maasäteily ja magneettikentät, otetaan huomioon hyvän elinympäristön suunnittelussa.

Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia

Tarve suojella luontoa ja luoda terveyttä edistävää ympäristöä on herättänyt pyrkimystä vastavuoroisuuteen elollisen luonnon kanssa. Rakennuksen ja yhdyskunnan suunnittelu- ja toimintaperiaatteet voivat siis pohjautua myös luonnon omiin toimintoihin. Tällöin käytetään hyödyksi luonnon itsensä tarjoamia mahdollisuuksia ja luonnonmukaisia tekniikoita, kuten auringon säteilyenergiaa, rakennuspaikan tuulioloja tai luonnonmukaista, käänteistä ilmanvaihtoa ja viherkasveja. Yhteistä näille ovat pieni tai olematon hiilijalanjälki ja vähäiset käyttökustannukset.

Luonnonvaroja voidaan säästää myös jäljittelemällä luonnossa kehittyneitä rakenteita. Esimerkki tehokkaasta tilan ja materian käytöstä on mehiläiskenno. Kuusisärmäisellä lokerikolla mehiläiset muokkaavat vahastaan suurimman mahdollisen määrän kennoja toukkiaan varten. Erittäin eko- ja hyötysuhdetehokas yhteisö on termiittien kekoyhteiskunta. Vaikka termiittikeko voi olla ulkopuolelta erittäin kuuma, sisäpuolella lämpötila on sopiva 30 astetta. Tämä johtuu ennen kaikkea kekojen nerokkaasta arkkitehtuurista ja termiittien rakennustaidosta, jonka ansiosta yhteisö kykenee luomaan itselleen suotuisat kosteus-, ilma- ja lämpöolosuhteet.

Samoin muurahaisyhteiskunnat, joita biologiselta elopainoltaan on suunnilleen sama määrä kuin ihmisiä, ovat ylivoimaisen tehokkaita ja yhteisöllisiä. Niiden yhteenkuuluvuus on järkkymätön. Yhteisö toimii omalla reviirillään kurinalaisesti, kaikki toistensa ehdoilla ja koko ekosysteemin kannalta kestävällä tavalla.

Kuinka ihmiskunta ratkaisee tihentyvään asumiseensa liittyvät ongelmat? Kuinka ihminen oppii uudestaan yhteistyöhön muurahaisen – jätehuollon ja maanparannuksen superammattilaisen – kanssa?

Terveellinen talo ylläpitää vastustuskykyä

Aikamme talosuunnittelun tason kyseenalaistaa asumiseen liittyvät terveysongelmat. Siitä huolimatta, että ihminen – toisin kuin muut eliölajit – käyttää näin suuren määrän ulkopuolista energiaa asumiseensa suojautuakseen kylmältä, sateelta ja pedoilta, WHO on arvioinut, että joka kolmas nykytalo tekee ihmisen kuitenkin jossain määrin sairaaksi. Meillä on olemassa paljon perinnetietoa ja uutta tutkimustietoa siitä, miten suunnitella ja rakentaa elämistä kestäviä ja vastustuskykyä ylläpitäviä asuntoja noudattamalla kokonaisvaltaisesti järkevää, ekologista, terveellistä ja luonnonmukaista rakentamista. Tätä tietoa edistävät Suomessa mm. luonnonmukaisen rakentamisen koulutusohjelmat sekä Luonnonmukaisen rakentamisen keskus.

Maailmankaikkeuden ohjeita ja ykseyden käsite

Se, että ihminen on koko ajan kaikilla tasoilla sidoksissa ympäristöönsä, on tiedetty kautta aikojen kaikissa maailman kulttuureissa. Ekologinen arkkitehtuuri huomioi ihmisen, tilan ja luonnon väliset vuorovaikutussuhteet ja voi ymmärtää viimekädessä ykseyden lain, jossa ”jakamaton kokonaisuus suhtautuu suurempaan osaan niin kuin tämä suhtautuu pienempään”.

Pyhä geometria vaikuttaa kaiken kokemamme taustalla; näkemässämme, kuulemassamme, tuntemassamme. Kultainen leikkaus, fii, on kaunein ja sopusuhtaisin muotoihin, rytmiin ja tiloihin liittyvä suhde, joka esiintyy kaikkialla luonnossa, avaruuden ilmiöissä ja maailmankaikkeuden suhteissa. Suhde on kiinnostanut rakentajia, käsityöläisiä ja kuvantekijöitä, säveltäjiä, filosofeja, tähtitieteilijöitä ja matematiikan saloja tutkivia tiedemiehiä tuhansien vuosien ajan. Kultainen leikkaus on sisältynyt joihinkin tärkeisiin ihmiselle ”annettuihin” rakennusohjeisiin. Vedenpaisumusta varten rakennetun arkin sekä liitonarkin mittoihin sisältyivät kultaisen leikkauksen suhteet. Egyptiläiset rakentajat käyttivät kultaisen leikkauksen lukuarvoja suunnitellessaan suuria rakenteita. Kreikkalaiset käyttivät kultaista leikkausta etsiessään sopusuhtaisuutta ja kauneusarvoja. Tästä kuuluisa esimerkki on Parthenonin temppeli.

Itäinen rakentamista koskeva oppi

Ikivanha fengshui (tuuli-vesi) on kiinalaiseen kosmologiaan perustuva, kokonaisvaltainen, rakentamista käsittelevä oppi, jossa ihmisen hyvinvointi on päämääränä. Rakentaminen taivaan ja maan periaatteiden mukaan vahvistaa ihmistä, mutta myös ihmisen henkilökohtainen energia otetaan huomioon. Fengshuin avulla pyritään saamaan aikaan ympäristö, joka on mahdollisimman suotuisa. Sen mukaan luonnonmuodot, kuten kukkulat ja vesireitit, sekä rakennettu ympäristö, kuten talot ja tiet, aikaansaavat kullekin paikalle sille tyypillisen energiatilan. Tämä ilmenee kauniin rakennuksen tai maiseman rauhoittavana vaikutuksena tai rumana suhteiltaan huonossa ympäristössä. Kiinalaisessa yhteisössä vaikeuksien ja sairauksien syytä etsitään siis myös ympäristön epäharmoniasta. Uusien rakennusten suunnitteluvaiheessa huomioidaan aina ympäristön ja tilan merkitys. Fengshui opettaa myös muutoksen väistämättömyyttä ja siihen sopeutumista niin, että säilytetään harmonia ja tasapaino. Tämä ajatus vastaa meidän nykyistä kestävän kehityksen käsitettä tai elinkaariajattelua.

Arkkitehtuuri on paikan taidetta

Meillä puolestaan on noussut esiin kysymys arkkitehtuurin psyykkisistä vaikutuksista ja siitä, mitä sillä on annettavana ajankohtaisiin teemoihin, kuten ekologiseen rakentamiseen, terveellisen ympäristön luomiseen ja tilan laadun kehittämiseen. Arkkitehtuuria voidaan kauniisti kutsua paikan taiteeksi, ja sen avulla luotu ilmapiiri yhdessä eri elementtien ja paikan hengen – tai paikkaa varjelevan hengen – kanssa vaikuttaa siihen, miten me voimme.

Uusimpa artikkeleita terveellisestä rakentamisesta

http://www.rakennuslehti.fi/2015/10/miksi-sata-vuotta-sitten-osattiin-rakentaa-parempia-taloja-kuin-nyt/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.